Jouluaattosukat

Jouluaattona aloitettujen sukkien ilmiö on tainnut lähteä liikkeelle Little Bobbins -video-podcastista, jossa Danny luo silmukat sukkia varten joka jouluaatto. Sukkafiilistelyhän sopii jouluaattoon mainiosti.

Minä jatkoin neulottujen sisäsukkien sarjaani tällä perusparilla, jonka aloitin aattona ja sain valmiiksi joskus tammikuussa. Väripaletti on hieman villi, siinä on tuollaiset räväkämmän auringonlaskun sävyt. Toinen väreistä, keltavoittoinen, oli itseraidoittuvaa/pätkävärjättyä Austermannin Stepiä. Tummanpunainen taisi olla Fabelia.

Kun nyt sitten vielä muistaisi, että oliko puikkokoko 2 tai 2,25 mm... Tiivistä tein, kuitenkin, että kestäisivät käytössä. Projektipussukkakin oli vähän jouluteemainen. :)

Sukkasekoitus, osa 2

Tilannehan on nyt se, että esittelen yhä viime joulun sukkia. Tai no, tavallaanhan ne eivät ole vain viime joulun sukkia, ne ovat täällä ensi joulua varten. :) Ensi joulun alla käyn katsomassa, mitä tein viime jouluna ja missä väreissä, ja vaihdan sitten sukkaideat lapasiksi tai ainakin käytän sukissa eri värejä kuin viime vuonna. Näin.

Kaikki nämä ovat hyvin tavallisia sukkia. Kaikki on neulottu varpaista varteen jälkikäteen tehdyllä kantapäällä. Kaikki isoja kokoja. :) Puikkokoko oli 2,5 ohuemmilla ja 3,5 paksuilla langoilla.

Aika monet näistä on tehty keristä, joissa ei ollut vyötettä. Neulontatuntuman perusteella epäilen, että ainakin muutama on Regiaa; nuo ruskeasävyiset sitä melkein varmasti. Vyötteettömillä kerillä on kuitenkin tunnettu historia ja menneisyys mm. anopin varastoissa, ja ne neulottiin rakkaudella. Olen varma, että sukissa on senkin takia mukana erityinen annos lämpöä. :)

Paksut sukat ovat vanhoja 7 veljestä -lankoja. Kummipoikani harmaa-liila-värisistä tuli liian isot. Toisaalta sain sitten jouluaattona ihanan whats up -videon, jossa hän heilutteli jalkojaan niin, että sukan kärjet läpsyivät. :D Pyysin piirtämään jalastaan ääriviivat paperille, koon arviointia for dummies, ja siirtämään tuon parin jollekin isompijalkaiselle.

Mustavartisetkin ovat kyllä sukat, mutta muistelen, että kuvan ottohetkellä niistä puuttuivat vielä kantapäät. Joulukuussa on kuvattava, kun on valoa, vaikka ilman kantapäitä. :) Kuvioituva lanka on täysi mysteeri, mutta siinä on kauniit värit ja se teki kivoja kuvioita.

Schachenmayrista eli noista yläkuvan turkoosi-moniväriraitaisista tuli osuvat matkamuistosukat. Olin ystäväni kanssa Dublinissa, ja kävimme sieltä käsin Howthin niemimaalla. Lanka on kivasta dublinilaisesta lankakaupasta, Constant Knitteristä, josta ostin itselleni käsin värjättyä merinovillaa. Ystäväni valitsi sukkiaan varten tuon kerän;  värit vastasivat hyvin Howthin rinteiden syysvärejä, merta ja taivasta.

Jos nyt ennen kuin tammikuu loppuu saisin postattua vielä viimeisen jouluaiheisen koosteen, olisi hyvä. Siinä on nimittäin mukana tonttupalloa ja sen sellaista. :D

Sukkasekoitus, osa 1

Sukkasekoitukset ja kämmekäskoosteet ynnäävät hyvin sen, mitä täällä on loppuvuosi neulottu. Eikä muuten pelkästään loppuvuosi, sillä molempia lajeja on tehty myös kesällä ja syksyllä, toki joulua kohden kiihdyttäen. :)

Kesällä tein tekniikkaharjoituksia, ja kokeilin uudenlaisia peukalonkohtia, kirjoneuletekniikoita ja sen sellaisia. Samalla tuli suurta ylijäämää  kämmekkäistä ja vähän sukistakin. Mutta sittenpä on ollut joulun alla, mistä ammentaa. :)

Tällä hetkellä yli puolet neuleista on jo joko ojennettu eteenpäin tai odottaa h-hetkeään.

Jostain raidallisesta perussukasta, niin kuin noista punavalkoraidallisista, ei ole erityistä tarinoitavaa: kunhan on tavallinen, varpaista varteen kasvanut puisella pyöröpuikolla (3 mm) vanhasta Nallesta ja Maijasta neulottu sukka. Nekin kuitenkin pääsivät kuviin, koska muistan siitä, kenelle ne ovat menneet tai menossa. Oli meinaan käydä niin, että ystäväni, jonka syntymäpäivä on aatonaattona, oli saada sukat sekä syntymäpäivä- että joululahjaksi.

Riemuraitaiset, nuo pinkkivartiset, on tehty jämälankakämmekkäistä jääneistä pienenpienistä keränlopuista, koska edellinen neule valmistui ja koska automatka oli pitkä. Ihan kaikkia värejä ei riittänyt molempiin sukkiin, mutta eipä sitä huomaa, kun raidat eivät kulje järjestyksessä rinnakkain.

Harmaa-mustaraitaiset sen sijaan ovat omalla tavallaan merkittävä kokeilu. Päätin vihdoinkin yrittää, vähentävätkö ohuesta langasta (Regia ja jotakin) tehdyt villa-/nilkkasukat varpaideni palelemista. Kyllä ne vähentävät. Tällaisia lisää.

Hermionen sukat palaavat juurilleen

Hermionen arkisukat lähtevät kohta Englantiin, jonne kummityttöni muuttaa perheineen. Koska muuttamisessa ylipäätään ja ulkomaille muuttamisessa ilmeisen erityisesti on paljon liikkuvia osia ja aikatauluja, katsoimme parhaaksi viettää joulut ja syntymäpäivätkin jo ennakkoon.

Minulle kerrottiin, että heidän uusi Englannin-asuntonsa tuntuu vetoisalta, joten villasukat varmaan tulevat tarpeeseen. Valkoinen on the väri, sillä se liittyy mukavasti yhteisiin juttuihin ja tekee noista sen takia henkilökohtaiset.

Lanka on Maijaa, puikot kolmosen puiset kierrepuikot. Tein nämä varpaista varteen ja kantapään jälkikäteen.

(Kuvan koira ei muuten liity kertomuksen tapahtumiin, mutta kunhan halusi osallistua. :))

Penaali on tehty mainion Variksen villat -blogin kautta löydetyllä ohjeella. Helppo ja hauska tehdä.

Valepalmikkosukat

Pinta näyttää palmikkoneuleelta, mutta ei se taida sellaista ollakaan, vaan valepalmikkoa. :) Neulelähteiden, vaikkapa Punomon mukaan palmikot tehdään siirtelemällä silmukoita, mutta tässä eivät silmukat siirry. Yksi silmukka vain kavennetaan ja toisaalla lisätään. Kavennus- ja levennyskohdat siirtyvät oikealle ja kas, kuvio muistuttaa palmikkoa.

Minulla on pintaneuleeseen ohjekin, mutta sen linkki ei nykyisin enää vie minnekään. Mallineule on kuitenkin yhtä simppeli kuin oheinen kaaviokin:
- = neulo nurin
V = nosta silmukoiden välinen lanka ja neulo kiertäen oikein

Musta kolmio = oikealle kallistuva kavennus.
Muut silmukat oikein (suljetussa neuleessa).

Tämä pinta ei jousta kovin paljoa, joten varasin sukkaan väljyyttä ihan reilusti: 60 silmukkaa 7 veljestä-langalla puikkokoolla 3,5. Sukista taisi itse asiassa tulla hitusen (tai tosi paljon..) liian isot äidille, jolle näitä suunnittelin, mutta kyllä näihinkin jalat löytyy. Kuvion tekeminen vaan oli yllättävän koukuttavaa. Vielä yhdet... ja yhdet...

Näiden sukkien jälkeen vanha 7 veljestä -varastoni on käsittääkseni kutistunut jo kahteen kerään. Jäljellä olevat kerät ovat niin vanhaa erää, että niissä ei ole sellaista uudempien 7 v -lankojen muovista tuntua, vaan ovat pehmeitä ja villaisia ja ilo neuloa. Voisin kuitenkin neulaista ne pois tulevan j-kauden tarpeisiin, jotta lankavarastossani säilyisi vähän paremmin edes näennäinen hallinnan ja järjestelmällisyyden tunne. :D

Ja mikähän niille 7 veljestä -langoille muuten tuli? Ero uusien ja vanhojen lankaerien välillä on niin huomattava, että sanoisin, ettei mene kuvittelun (tai toisenlaisiin lankoihin oppimisen) piikkiin. Olisi nimittäin kuitenkin kiva kannattaa suomalaista kauppaa, vaikka materiaali taitaakin tulla lähinnä Briteistä. Njaa. Pohdintoja, pohdintoja. Mutta näistä tuli kuitenkin ihan kelpo saapassukat - lämpimät, suuret ja paksut. :)

Sukat sydänkäpysille

Häät ovat niin söpöjä juhlia, että pienet söpöys-romanttis-överitkin siinä sivussa menevät, eiks vaan. Tein naimisiin menneelle ystäväpariskunnalle Love socksit, koska tuolla idealla sai sukista helpolla riittävän sokerihuuruiset. :)

Otin mallista sydänkuvion, ja muuten tein raitaa, kahdella värillä, ja nostin valkoisen raidan silmukan 6 silmukan välein.

Intarsialla ja minulla on vähän sellainen etäinen mutta kunnioittava suhde. Että kyllä minä nyt tarpeen vaatiessa sitäkin teen, mutta en ehkä mielellään paria sydäntä enempää, thank you very much. Toisiinsa sotkeentuvat lankakerät eivät tee siitä kivointa ikinä, mutta intarsialla kieltämättä saa toteutettua aika hauskoja kuvioita.

Nämä kulkivat kesällä mukana matkaneuleena, sillä kerralla neuleessa on yleensä kiinni vain 2 lankaa, intarsiakohdissakin vain 3. Lankojen pysymiseen ruodussa kuviokohdissa auttaa se, että kerii niistä tiukkoja pikkukeriä, jotka eivät pääse levähtämään.

Lankoina oli vanhoja Nalleja ja Maijaa. Käytin suurimmaksi osaksi koivuista kolmosen pyöröpuikkoa, mutta sydänkohtaan otin sukkapuikot. Naiskoon sukissa taisi olla varressa 56 silmukkaa, miessukissa ehkä 64.

Toivottavasti nämä pääsevät siihen käyttöön, johon ne on vähän niin kuin tarkoitettu - kävelyille käsi kädessä, pariskuntasukat jalassa, ruusunpunaisissa tunnelmissa. :D <3

Sukat pienellä pinkillä lisällä

Sukkien loppukäyttäjä pitää musta-valkoisesta väripaletista, mutta minä lisäsin mukaan ihan pikkiriikkisen pinkkiä. Vähän väriä sentäs. :)

Neuloessa ehdin jo miettiä, että ei kai kukaan saa näistä migreeniä, kun tiheä musta-valkoinen raidoitus tuntui väreilevän moirémaisesti. Mutta ei kai nyt sentään, kun sukat useimmiten ovat lattiatasolla. Kuvista muuten huomaa, että joitain levennyskohtien silmukoita täytyy hieman törkkiä tasaisemmaksi pinnaksi.

Nämä on tehty varpaista varteen, Nallella ja jollain toisella vastaavalla

langalla, kolmosen puisilla pyöröpuikoilla. 

Neulominen tapahtui pääasiassa matkalla Berliiniin tai Berliinistä kotiin. En ihan hirveästi pidä lentämistä, ja etenkin kun tulin yksinäni Berliinistä takaisin, neulominen oli tukeni ja turvani. 

Paluulennolla olin jo säikähtää, kun lentoemäntä jarrutti kohdallani ja tivasi, että mitä minä oikein teen. En onneksi päässyt ihan täyteen vauhtiin vuolaan "kyllä minä tarkistin Finavian sivuilta, että tällaiset puikot saa ottaa lennolle" -selityksen kanssa ennen kuin hän tarkensi olevansa kiinnostunut lähinnä pyöröpuikon ja sukan yhtälöstä. No, siitäkin hän sai mahdollisesti enemmän tietoa kuin oli alun perin ehkä kaivannut. :D

Kämmekkäät olen tehnyt isälle, joten en laittanut mukaan edes kirjoneuletta. Voi olla, että näitäkin pidetään vähän turhan "kirkkaina"... ;)

Näiden pitäisi kuitenkin ainakin sopia hänenkin isoon käteensä, sillä jo aloituksessa silmukoita oli 72. Puikko on kolmosen, lanka kaksisäikeinen vironvilla. Peukalon lisäsilmukat väliaikaisella aloituksella sujuvat jo ihan rutiinilla. :)

Oransseja juttuja ja ylipäätään vaan juttua

Rempasta seuranneella neuleiden viimeistelysumalla on ollut vaikutuksensa: Ei ole tullut valmiita neuleita, joista kirjoittaa. Tässä puutteessa olen sitten kävellyt perheen perässä ja selittänyt vuolaasti väliaikaisista aloituksista, lanka- ja värivalinnoista sekä pulmista, joihin olen itseni neulonut. Kukin meistä on siis potenut remonttia omalla tavallaan...

Mutta muutos on vihdoinkin tulossa! Alakerran remontti on valmis ja järjestys palautumassa maailmaan! Järjestyksen lisäksi alakertaan on tullut hieman lisää energiaa: oranssi voimaseinä muutoin vaaleiden värien kaveriksi.

Olisihan rempan aikana toki voinut päätellä langanpäät sukista ja neuloa nappilistat villatakkeihin. Mutta sekin on helpompaa nyt, kun löytää kanavaneulan ja sukkablokit ja blokkausalustat ja kaiken omilta paikoiltaan. Paikkansa on nyt myös valmiille sukille ja muille pienneuleille.

Ihastuin jossakin podcastissa kuulemaani ideaan sukkalaatikosta. Perusidea taisi olla sellainen, että vuoden aikana joka kuukausi valmistuisi uusi sukkapari, joka säilötään laatikkoon odottamaan. En muista varmaksi, mitä ne sukat sitten odottavat - ehkä vaan uutta sukankulutusvuotta. :)

Minun pienneulelaatikkooni, jossa tässä vaiheessa nököttää yksi valmis pari raitasukkia, tullaan lähinnä odottelemaan muuttoa muualle. En aina etukäteen tiedä sukista, että minkä kokoiset niistä on tulossa. Pinta- tai kirjoneuletta on kiva tehdä sen verran, että se ei lopu keskenkaiken pätkäisten, joten sukka voi olla kokoa 37 tai 40 tai jotain muuta. Nyt näille on ihan oma lahjalaatikkonsa.

Nuo oranssiraidalliset sukat ovat varpaista varteen -perusmallia jälkikäteen tehdyllä kantapäällä. Lila lanka on Dropsin Fabelia. Oranssi on tuntematonta mutta mukavaa, viime kevään neulekurssilla neulojatoverilta saatua sukkalankaa. Puikkokoolla 2,75 tuli sopivaa tiheyttä.

Viime kesänä tein tosi paljon sukkia, kun kulutin jämälankoja ja kokeilin erilaisia kantapäitä. Tämän kesän teema taitavat olla kämmekkäät, joita on valmiina varmaan jo 4 paria. Kämmekästutkielmaa, siis. :)

Joulun jatkot: Sekalaisia sukkia

Joskus käy niinkin, että sattuu neulomaan säkillisen sukkia, jotka jäävät odottamaan sopivia jalkoja. Ei näin usein käy, mutta viime kesänä jämälangat uhkasivat ottaa vallan, ja jotain oli tehtävä. Tuli siis sukkia, ja samalla sylillinen joululahjoja, vaikka tämän yhteyden tajusin vasta paljon myöhemmin.

Kaikista punaraitaisista ja punapohjaisista kirjoneulesukista luulen jo bloganneeni. Niitä oli viitisen paria (spriaalisukat, tasaraitaa, mariannet, ns. toiset täpläsukat ja zen-täplät). Sitten oli jännittävä kantapäärakennekokeilu Squircle-sukka, oli sukkia nostetuilla silmukoilla ja tavan raidoilla tai eripariraidoilla - yhteensä noin 4 paria, ja nekin on jo esitelty. Lisäksi muutama raidallinen tai perussukka turvapaikanhakijoille - olisko näitä kaikkinensa sitten jo 11 joululahjasukkaparia tai vastaavaa.

Jos olen itse vielä kartalla (...), niin vain nämä sinivoittoiset "patjaraitasukat", isot keltaraitaiset ja mustapohjaiset broken seeds -sukat olisivat näyttämättä kokonaan valmiina.

Sini-valko-punaraidalliset olisivat kyllä sopineet hurjan hyvin myös minun viininpunaisiin maihareihin, mutta hieman liian suurina päätyivät ystävän joulupakettiin. :) Mustapohjaisista broken seeds -sukista voi ajatella, että ne sopivat kyllä saajansa käyttämiin väreihin. Ja näyttävät läheltä ihan kivoilta. :D

Tekniset tiedot ovat nyt sitten ihan mitä sattuu. Että on aloitettu joko varpaista tai varresta päin. Kantapäinä perusmallia, sädekavennettua ja nauhakavennettua nyt ainakin. Sukkapuikot ovat olleet 2,5 - 3,5; langat ohuemmissa Regiaa, Stepiä, Nallea ja Maijaa, paksumissa ainakin Jannea ja 7 veljestä. Ehkä jotain muutakin. En ole ottanut tavakseni punnita neuleita, vaikka se olisi kyllä hyvä tieto sekin.

Yhteispotretti sukkalaumasta olisi ollut niin kiva, mutta parit muuttivat uusiin koteihinsa pitkin joulukuuta, ja usein pikkuisen kiireellä. Onneksi on tämä blogi, jotta pysyy neulomisistaan edes vähän perillä. :)

Sukka-zen

Kun iltaisin arvioin tajuntani tasoa, tartun aika usein sukkapuikkoihin. Ohitan esim. punaisen neuleen hitaat, hitaat hihat. En edes ajattele laskutoimituksia vaativia uusia aloituksia.

Sukkien neulomisessa on jotain ihanan rauhoittavaa. Ja sukka on vähän niin kuin neulomisen perusyksikkö, johon aina palaan. Näin niitä sukkiakin sitten tulee (ja tulee ja tulee :)).

Tästä parista tuli äidin kokoa, ja ovat sen oloiset, että löytyvät aikanaan joulupaketista.

Näitä neulottiin myös reissussa, ja siinä menossa jäi yksi harmaapohjainen raita välistä. Matkaseura kielsi purkamisen ehdottomasti, joten maadoitin virheen vastaavalla raitaparilla varressa. Hyvä, että olivat toista mieltä; pieni muutos teki näistä tavallaan persoonallisemmat.

Puikot olivat 3,5, aloitus kärjestä, ja lankana (loputtomista) varastoista kaivettua Jannea ja 7 veljestä. Tällaisia täpliä on kiva tehdä, ja välillä on hyvä käyttää myös vain kahta väriä. Koska rauhallisempi lopputulos. Koska pääteltävät langanpäät. :)

Hempsukat

Ja sukkia, sukkia, lisää sukkia. :) Nämä ovat olleet valmiina jo hyvän aikaa, mutta ovat julkaisuvapaat vasta nyt, kun synttärilahja on ojennettu.

Romanttista lähdettiin hakemaan ja kieltämättä aika hempeää tuli. ;) Toivottavasti hömpsettä oli sopivasti mutta ei liikaa sukkien saajan mielestä.

Pintaneule on vanha kunnon broken seeds, valkoinen lanka Maijaa ja kirjava vanhaa Novitan Kukkaketoa. Varpaista varteen oli matka ja kantapää on jälkikäteen tehty. Puikot olivat kolmosen bambuiset, jotta ne sai ottaa lentokoneeseen.

Neuloin näitä sekä kesälomamatkan lennolla, etten ehtinyt keskittyä pelkäämiseen, että automatkalla Tanskan halki, Jyllandin Hvide sandiin.

Ihana paikka - sinistä merta, loputtomasti dyynejä, polkuja ja valkoista hiekkaa (kaikkialla, myös kengissä, hiuksissa ja vaatteissa :D).

Ilmankos nämä sukat yhdistyvät mielessäni kesään ja lomaan ja kaikkiin lempeisiin ajatuksiin. :)

Ps. Olen yrittänyt lisätä blogiin Lukijat-lisuketta muutamallakin eri koneella ja kaikilla selaimilla. Blogger sanoo vaan, että Hups kun tuli virhe, eikä mikään tuntemani konsti (tyhjennä välimuisti, käynnistä kone uudelleen ja huuda kotona apua) auta. Anyone...?

Vastaanottosukat

Keräyksiin on kiva osallistua, ja neulon yleensä jokusen sukkaparin lahjoitettavaksikin. Varsinkin nyt, kun sukkia on tullut puikoiltani tulvimalla, on jo valmiina, mistä antaa. Yhdet mieskoon sukat tein vielä erikseen, norjalaisesta Gjestaltin Raggesta.

Nämä parit menevät johonkin vastaanottokeskukseen turvapaikanhakijoille, joilla ei ole lämpimiä vaatteita omasta takaa. Ja kuten Game of Thronesia seuranneet tietävät, winter is coming...

Näitä keräyksiä on nyt monia meneillään, ja neulojanahan vastaan kutsuun neulomalla. :) Sukat ja muut lämpimät ovat jotain pientä mutta konkreettista, kun haluaa omalta osaltaan auttaa.

Piiiiiiiiitkään työn alla ollut punainen neule on enää hihoja vailla. Neulos on niin ilmavaa, että se venähtää helposti, mutta se on myös varsin joustamatonta siinä vaiheessa, kun silmukoita pitää liikutella. Siisteintä jälkeä hihoista saan näköjään - ja vähän yllättäen - kahdella pyöröpuikolla.

Syksyn muut neulesuunnitelmat odottavat jonossa puseron takana.

Bonuspojalle pitäisi ainakin tehdä kännykkälapaset, ja sitä ennen löytää niihin sopiva lanka. Värivaatimus oli tiukka: "Harmaata, mutta ei semmoista pyjamanharmaata, eikä liian vaaleanharmaatakaan." :D Olen päätellyt, että pyjamanharmaa on sävy, jota itse kutsuisin armeijanharmaaksi. Värikarttojen läpi käyminen on onneksi vallan mukavaa puuhaa.

Kehäkukkia aukeaa kukkapenkissä nyt joka päivä, ja muutakin ihanaa värikästä on kaikki paikat täynnä. :) Syksyn alkua parhaimmillaan.

Arnea ja Carlosta

A & C -lanka löytyi jo tarjouskorista. (Olen taas tukevasti takapellossa lankatrendien kanssa. :D)

Sukathan siitä.

Lanka on Regiaa - mukava neuloa ja käytössä kestävää. Arnen ja Carloksen valitsemat värit ovat söötit ja kuviotkin kivat. Kuvioiden seurailu piti tarkkaavaisuutta yllä, kun kilkutin suoraa 2,5:n puikoilla. :)

Että juu, ihan hyvä ostos sentään, vaikka pätkävärjätty saattaa olla vähän arvaamatonta.

Sillä silmukkamäärällä, jolla saa aikaan ehjimmät kuviot (sininen raita yltää tasan kerroksen ympäri, ei yli eikä alle, esim.) on näillä väripätkillä aika pieni vaihteluväli. Optimisukkaa tuli ehkä 10 cm varren puolella... Mutta eipäs se oikeasti haittaa. Ei täällä nyt niiiiiin tarkkoja olla! :D

Nämä on tehty varpaista varteen, jotta sain käytettyä molemmat kerät just eikä melkein.

Koska kantapäähän tai päättelyreunaan olisi helposti tullut kummallisesti vaihtuva väri, jouduin pariin otteeseen katkaisemaan langan ja kerimään esiin sopivan sävyn. Joustavaan päättelyynkin uppoaa hyvä määrä lankaa, joten vähän pääsin sentään jännäämään langan riittävyyttä. :)

Ja hei, näistä on ne muutamat langanpäätkin jo päätelty! :D Puolen vuoden muussa sukkasadossa päätelytilanne on yhä, eh, työn alla. ;)

Hämeen häpeämättömät!

En ehkä neulo ihan näin raidat sinne päin -sukkaparia toista kertaa, mutta jotenkin näiden Hämeen häpeämättömien tekeminen tuntui kivalta. :)

Ekaksi loogisintahan olisi ollut tehdä sukkiin täysin random-raidat, kun materiaalina oli vihreä-sinisten kerien jämälankapussin pohjat. Seuraavaksi loogisinta olisi ollut sommitella raidat niin, että edes jotain toista sinistä riittää rannun verran, jos se edellinen nöttönen loppuu.

Mutta ihan vapauttavaa oli vaan sitten jatkaa keskiharmaalla, kun keskisininen loppui - ja siirtyä sujuvasti vaaleanharmaaseen kun keskiharmaakin oli kulutettu!

En välttämättä ole symmetriavimmaisista ihan pahimmasta päästä, mutta aika paha kuitenkin. :) Joko symmetristä tai sitten täysin satunnaista, on mottoni, ja varmaan pysyn sillä mukavuusalueella jatkossakin.

Nämä poikkeamat menevät kälyni mökille Hämeeseen, ja olen antanut ohjeeksi, että siellä myös pysyvät... ;) Ovat kyllä varmasti iloksikin viileinä syysiltoina.

Liilaraidalliset ovat paksujen sukkalankojen liila-puna-väristen viimoiset valkoisella höysteellä. Nekään eivät ole ihan satasymmetriset, mutta on niissä raidoitussysteemi sentään. Sukkamallini jalan koosta päätelleen ne ovat n. kokoa 38-39, joten eiköhän niihinkin palelevat varpat löydy.

Molemmat parit ovat varpaista aloitettuja (sen verran otin sentään huomioon langan riittävyyden tarkkailun), puikkokoko 3,5 ja jalkaterässä silmukoita 12 puikolla. Varressa lisäsin vähitellen, olisikohan leventynyt 15-16:a silmukkaan. Kirjoitin nyt tämänkin muistiin, vaikka en nyt välttämättä vähään aikaan tee sukkia paksuista langoista.

Ohuemmista langoista sukkia tosin tulee yhä vaan. :D