Kauluri, josta en hahmota jotain oleellista

Tämä pulmapeli on odottanut ratkaisua jo hetken aikaa. Otin taas ohjeen esille ja aloin käännellä palasta.

Ok, ensin pätkä laitetaan keskeltä kierteelle, jotta siitä tulee möbiuksen kuvio  - check.

Sitten ohjeessa neuvotaan, että "adjust the two edges in a way that they are side by side. Join the inner edges by sewing." Hmmm, inner edges - joten alku- ja loppupätkien sisäsivut ommellaan yhteen, eikö? Harsin sauman jämälangalla, ja kääntelin lisää.

Kierteen puolella meno näyttää ihan uskottavalta, mutta ohjeen viimeinen vaihe ei jotenkin mene putkeen.

Lopuksi kun pitäisi vain "turn the collar in half so the ends lie almost side by side," mutta tästä ei vaan tule saman näköistä kuin kuvissa eikä se istu omalla kaulalla yhtään paremmin kuin patsaallakaan.

Kai se siis on tarkoitus, että kauluri pysyy kasassa ihan omin voimin, eikä sitä tarvitse joka kerran rakentaa atomeista alkaen, kun sen pukee päälle...! :D

Ehkä tässä on vaan vielä jotain, mitä en ymmärrä, täytyy jättää hautumaan. Valaistusta odotellessa neuloin äidille sukat. Tasaraitaa Jannesta ja 7 veljeksestä; helppoa ja ongelmatonta. :)

Pienet aurinkoiset

Neulontakursseilla tulee kokeiltua uusia juttuja. Konttineule on tuttu ja hyväksi havaittu, mutta muiden dominoneuleiden viehätys oli jäänyt minulle vähän hämäräksi. Nyt siihen tuli valaistusta. :)

Ympyrädominoilla saa hauskan rakenteen tämmöisiin pieniin neulepintoihin, kuten kämmekkäisiin. Näissä oli 5 silmukkaa puikolla; langan värit sai kapeilla riveillä sopivasti esille.

Lanka on Caleido lace, puikot bambua, 3 mm. Väljähkö neuletiheys auttoi varmaan siinä, että ympyrät istuvat käteen ilman muita muotoiluja.

Peukalonreiässä jätettiin yksinkertaisesti pätkä neuletta

kiinnittämättä edelliseen kerrokseen. Kämmenpuolelle olisi voinut tehdä toisen kappaleen, pienen ympyrän tai suorakaiteen, jolla ison ympyrän reunat yhdistetään. Minä pistin vaan reunat päällekäin ja ompelin 2 lyhyttä saumaa oikealle ja nurjalle puolelle.

Kuulin kurssilla hyvän idean: neulo muista töistä jäävät langanloput saman tien dominopeiton jatkeeksi. Voisi kokeilla. :)

Lovely Ley Lines

Veera Välimäen ja Joji Locatellin Interpretations 2 -kokoelma pisti eteen vastustamattoman houkutuksen: Ley Lines -huivin. Siinä yhdistyi niin moni nappijuttu, että työjonon ohituslupa annettiin kyselemättä.

Ensin kyllä löytyi lanka: suomenlampaan kampavillaa Lankamaailmasta, pehmeistä pehmeintä ja suloisen perunankuorenväristä. Lankaan käy hyvin tällainen suuri, selkeä ja rouhea huivimalli.

Ley Linesin eri suuntiin kääntyvät joustinneuleosiot ovat  hauskan näköisiä. Osioita tulee lisää neulomisen edetessä ja niiden mukana vähän vaihtelua. Vain viimeisen levennysosion loppupuolella ehti tuntua siltä, että silmukkamerkkien siirtely oli kerroksen ainoa tapaus...

Perusmalli taipuu varmaan vaikka mihin muunnoksiin. Joustinneuleeseen voisi yhdistää jotakin muuta jännää tai tehdä jokaisen osion eri pintaneuletta. Ley Linesin ohjeessa on käytetty ohuempaa lankaa, ja sellainenkin versio olisi oikein viehko.

Nyt, kun kevät on jo melkein täällä, tämä peitto päällä voi jo ehkä vaihtaa ohuempaan takkiin. :)

Parasta pellesukkaa: Kaikki värit irti!

Tällaiset sukat tulee tehtyä, kun ulkona on ollut riittävän kauan harmaata, jämälankapussin valikoima on kasvanut kyllin kirjavaksi ja kun inspiraatiota piisaa ympärillä.

Täplävärillä seuraava raita -idealla on tehty niin hillittyjä kuin hersyviäkin variaatioita.

Langanpäättelysouvin mittasuhteet olivat tiedossa jo aloittaessa, mutta eihän hieman ärsyttävä osa työtä voi muuten hauskaa hommaa estää. Päättelyyn ryhtyminen tosin odottaa vielä sitä juuri oikeaa hetkeä...

Neulominen oli joutuisaa Janne/7 veljestä -paksuisilla langoilla. Ja lämpimät nämä ovat, hurjan lämpimät, kun suuressa osassa sukkaa lanka on kaksinkertainen.

Nämä lähtevät ystävälle, jolla on kylmät lattiat, ja joka myös jo kaipaa kevättä.