Pinossa 1 ovat valmiit joululahjat, pitkin syksyä valmistuneet. Ne voisi vaikka saman tien kääräistä paketeiksi ja nimikoida. Osa niistä on tosin vielä vähän mietinnän alla - hapsut vai ei, lisukekangas vai ei. Mutta kuitenkin siis vain jotain pientä.
Pinossa 2 on noin 10 000 päättelemätöntä langanpäätä, ja osa neuleista pitää vielä myös höyryttää tai pingottaa. Tilanne ei kuitenkaan ole ihan niin paha kuin mitä ensisilmäyksellä näyttää. Äkkiäkös sitä raitasukankin langanpäät pujottelee, kun asettuu asian äärelle. Monessa työssä on vain muutama langanpätkä, ja pingotuksetkin helpoimmasta päästä.
Kaikkien kanssa ei kuitenkaan ole aikaa jouluaattoon asti, vaan osan pitää olla matkustuskunnossa jo paljon aikaisemmin. Nyt sitten vaan täytyy noukkia viimeisteltävien pinosta pari per päivä. :)
30. marraskuuta 2014
26. marraskuuta 2014
Pikkujoulukuusi
Olen ilmeisesti kulkenut kaupungilla tilassa "havainnoille herkistyminen ja ideoiden keruu": jossain näkemäni viinipullon korkin joulukuusitakki härnäsi ajatuksissa niin kauan, että tein oman sovelluksen.
Olin säästänyt pienen nöttösen vihreää Rowan fine art -lankaa, niin pienen, että se riitti juuri kahteen pikkukuuseen. Ollapa nyt enemmänkin ohutta, vihreää jämälankaa, niin kuusia tulisi koko metsän mitalta. Kolmanteen ovikranssiin keräämäni skumppapullon korkit köllöttelevät käyttämättöminä, ja kokoelmaa olisi varaa verottaa jouluaskarteluihinkin.
Punaista lankaa kyllä olisi, joten korkeille voisi tietty tehdä tonttulakkeja...
Hyvin pianhan voi muuten jo olla aivan häpeämättömän jouluinen, eiks vaan, sillä ensi viikonloppuna on jo pikkujoulu.
Fiilistely ja hidastelu eivät oikeasti ehkä ole niitä helpoimpia olotiloja loppuvuodesta, työkiireineen päivineen. Ajattelin kuitenkin sitkeästi yrittää, sillä tunnelmointi tekee joulun ajasta niin mukavaa. Kynttilöitä, manteleita, glögiä, villasukkia puikoilla ja jalassa - täällä oltais jo asemissa.
Olin säästänyt pienen nöttösen vihreää Rowan fine art -lankaa, niin pienen, että se riitti juuri kahteen pikkukuuseen. Ollapa nyt enemmänkin ohutta, vihreää jämälankaa, niin kuusia tulisi koko metsän mitalta. Kolmanteen ovikranssiin keräämäni skumppapullon korkit köllöttelevät käyttämättöminä, ja kokoelmaa olisi varaa verottaa jouluaskarteluihinkin.
Punaista lankaa kyllä olisi, joten korkeille voisi tietty tehdä tonttulakkeja...
Hyvin pianhan voi muuten jo olla aivan häpeämättömän jouluinen, eiks vaan, sillä ensi viikonloppuna on jo pikkujoulu.
Fiilistely ja hidastelu eivät oikeasti ehkä ole niitä helpoimpia olotiloja loppuvuodesta, työkiireineen päivineen. Ajattelin kuitenkin sitkeästi yrittää, sillä tunnelmointi tekee joulun ajasta niin mukavaa. Kynttilöitä, manteleita, glögiä, villasukkia puikoilla ja jalassa - täällä oltais jo asemissa.
22. marraskuuta 2014
Ulkoilusukat
Nämä sukat on oikein juonittu ulkoilua varten:
2. Nilkan resori pitää sukan napakasti paikoillaan.
3. Oikein-nurin-pohja on pehmeä jalkapohjan alla.
4. Varpaiden myötäisesti kavennettu kärki istuu toivottavasti hyvin kengässä.
Tämä pari menee toipilaalle, joka toivottavasti pääsee pian jalkeille ja ulkoilemaan. Aika monet toipilassukat ja parane pian -huivit olen neulonut tämän vuoden aikana. Nyt kaikki pienet muruset terveeks ja tuoreeks ja vähän paremmalla onnella kohti ensi vuotta, jookosta.
Hassua - melkein kaikki joululahjat on jo neulottu. On vaan ollut niin kiva miettiä pitkin syksyä, että mitä lämmintä ja pehmeää kukin tarvitsisi/haluaisi ja neuloskella niitä.
No, bonuspojan villasukat tosin menevät uusiksi, sillä huomasin juuri hänen jalkateränsä venähtäneen sillai metrin verran sitten alkusyksyn. ;) Myös viimeistelyssä kuluu vielä jokunen tovi. Olen useimmiten heittänyt puikoilta pudonneet työt kasan päällimmäiseksi ja jotenkin toivonut, että joku tonttu päättelisi langanpätkät. Joku tonttu on nyt kuitenkin sitten tämä tonttu. :)
2. Nilkan resori pitää sukan napakasti paikoillaan.
3. Oikein-nurin-pohja on pehmeä jalkapohjan alla.
4. Varpaiden myötäisesti kavennettu kärki istuu toivottavasti hyvin kengässä.
Tämä pari menee toipilaalle, joka toivottavasti pääsee pian jalkeille ja ulkoilemaan. Aika monet toipilassukat ja parane pian -huivit olen neulonut tämän vuoden aikana. Nyt kaikki pienet muruset terveeks ja tuoreeks ja vähän paremmalla onnella kohti ensi vuotta, jookosta.
Hassua - melkein kaikki joululahjat on jo neulottu. On vaan ollut niin kiva miettiä pitkin syksyä, että mitä lämmintä ja pehmeää kukin tarvitsisi/haluaisi ja neuloskella niitä.
No, bonuspojan villasukat tosin menevät uusiksi, sillä huomasin juuri hänen jalkateränsä venähtäneen sillai metrin verran sitten alkusyksyn. ;) Myös viimeistelyssä kuluu vielä jokunen tovi. Olen useimmiten heittänyt puikoilta pudonneet työt kasan päällimmäiseksi ja jotenkin toivonut, että joku tonttu päättelisi langanpätkät. Joku tonttu on nyt kuitenkin sitten tämä tonttu. :)
8. marraskuuta 2014
Isälle huopaset
Neuloin Novitan ohjeella (2008, talvi) valtavat tossukat, vuorasin pakastepusseilla ja pistin pesten. Nämä huopuivat kerralla hyvin - jopa niin hyvin, että tossun muotoilu malliinsa kävi voimailusta. Onneksi oli käytettävissä myös ihmislesti, jolla on sopivan kokoiset jalat. Ja kuvausassari, joka lisäsi kuvaamiseen jännittävyyttä.
Intouduin kiinnittämään ylimääräistä huopumista estävät pakastepussit vähän turhankin hyvin. Olisin ehkä mieluummin voinut hyväksyä pienen riskin kiinni huopumisesta, enkä ommella pusseja niin pieteetillä. Huopuneeseen tossuun uponneen langanpätkän irrottaminen ei ollut pelkästään helppoa.
Intouduin kiinnittämään ylimääräistä huopumista estävät pakastepussit vähän turhankin hyvin. Olisin ehkä mieluummin voinut hyväksyä pienen riskin kiinni huopumisesta, enkä ommella pusseja niin pieteetillä. Huopuneeseen tossuun uponneen langanpätkän irrottaminen ei ollut pelkästään helppoa.
Neuloin tossun kaksinkertaisella langalla, mustalla Huopasella ja ruskealla Päkällä. Lopputulos ei onneksi ollut likaisenharmaa, vaan jotenkin rustiikkinen värikombo. Reuna olisi kiva huolitella vaikka pykäpistoin, mutta taidan odottaa, että isä on sovittanut näitä jalkaansa. Jos kokoa täytyy vielä muokata, se onnistuu helposti kastelemalla tossu uudelleen, mutta koristelanka saattaisi pistää vastaan.
Jotain hyvin jouluistakin on ollut puikoilla. Hain virikkeitä Ravelrystä, ja muokkasin tarkoituksiini sopivan tontturivin. Sukat ovat oikeasti valmiit jo. Kokonaisuus kuvataan joskus, kun valo riittää...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)