Punainen huivi

Se on valmis ja se on ihana! Pesu pehmensi karheaa villaa, ja huivia voi pitää kaulaakin vasten.

Lanka on vironvillaa, siis hiukan robustia, mutta ei liiaksi asti. Langan paksuus vaihteli jonkin verran, mutta tällaisessa yksinkertaisessa mallissa se ei kiusannut. Puikon paksuus taisi olla 3,5. Lankaa meni 4 (?) kerää.

Syreenikuvio oli mukava neulottava: ei liian tylsä ja sen oppi nopeasti. Harkitsin reunapitsiä, mutta tulin siihen tulokseen, että yksinkertainen on tässä kaunista.

Käytän paljon isoja huiveja: kylmällä kaiken muun lämpimän lisäksi ja kesälläkin huivi seuraa usein mukana, varmuuden vuoksi... Minulle käyttökelpoisimmat mallit ovat yksivärisiä ja sen verran selkeitä, että käyvät monien vaatteiden kanssa.

Punainen huivi on siis kaikin puolin kelpo. :)

Kuvion ohje on Nancy Bushin kirjasta Pitsihuivit neuloen.

Päättelytehtävä

Langanpäättelyurakka jatkuu. Neuloessani riemukasta raitaa talvisessa värikaipuussa, ekologis-marttalaisissa tunnelmissa (keränloput hyötykäyttöön!) tiesin, mutta en ehkä kuitenkaan ajatellut, ihan kuinka monta lankaa jäisi pujoteltavaksi.

Vaan eipä haittaa. Yhdet puolipitkät kirjosukat on päätelty, raidalliset melkein-polvisukat kohta valmiina.

Syreenihuivikin on päätelty, kylvetetty ja kohta pingotettu. Ja konttihuivi, hehtaarikonttiseni, on sekin päättely-pingotus-pinossa!

Välillä neulon lisää -- myös uusia raitoja. :)

Kaunis käyttöliittymä

Hain Melissa Morgan-Oakesin Varpaista varteen -kirjan. Uutta tekniikkaa varten elävä kuva on varmasti käytännöllisin ja YouTube tulee vielä tarpeeseen. Kirjat ovat vaan niin parasta fiilistelyyn ja tunnelmointiin.

Tunnelmaa lisäävät myös Fair Islen neulemallit, jota en tiennytkään juuri nyt tarvitsevani. :)

Konttihuivi, Totorot ja jokunen arkineule ovat yhä kesken. Mutta hyvin suunniteltuhan on puoliksi tehty, vai miten se meni.

Johtolankojako

Kuka jättikään kymmeniä langanpäitä kerralla pääteltäväksi, kysyn vaan, Dekkarikirjaston tunnelmissa. Onneksi muilla oli kiinnostavampia töitä ja ihanan värisiä lankoja. Seura ja jännä ympäristö piristivät päättelysavottaani.

Seurasin ihaillen, miten kanssaneuloja ensi yrittämällä tikutti kahta sukkaa kerrallaan, pyöröpuikolla, varpaista varren suuntaan. Kakkosen puikoilla. ;)

Olen joskus kokeillut varpaista aloittamista, mutta kun en jaksanut ohjetta seurata, en hahmottanut kantapään rakennetta, eikä tullut valmista.

Edut ovat kuitenkin kiistattomat, minkä minä ja kymmenet keränloput voimme todistaa. No, harvoin neulon ihan yksivärisiä sukkia. Mutta jos edes päävärin langat katoaisivat varteen, jota kasvatetaan niin kauan kuin lankaa riittää...

Seuraavan tilaisuuden tullen kirjakauppaan, Varpaista varteen kainaloon ja sitten opiskellaan.

Monitoimipalleroita

Ennen joulua pyörittelin vauhdilla lankapalleroita huopumaan pesukoneeseen. Niistä tuli sitten joulukoristeita ja hauskoja pieniä joulumuistamiskoristeita ja vaikka mitä.

Mutta ei se jäänytkään joulunaikaan: palloja vaan tuli ja tuli ja tuli. :) Kransseja olen tehnyt jo kaksi. Isältä lainatulla suutarinneulalla läpäisee helposti tiheänkin pallon ja pujottaa kuparilangan läpi.

Seuraavaksi ajattelin askaroida näistä pannunalusia;  tasakokoista materiaalia on riittämiin... Pienistä kerän lopun palloista voisi tehdä vaikka avainkaulanauhan töihin.

Ja pallomereksikin näistä kuulemma olisi.. :)

Löysin linkin alkuperäiseen vinkkiinkin (klik).

Viimeistä silausta vailla

Mihinköhän "viimeisen silauksen" "silaus" liittyy? Onko se viimeinen lakkakerros vai pinnan kiillotus?

Pitkiä neuleprojekteja on nyt kuitenkin valmistumassa.

Tummanpunainen huivi on lankojen päättelyä ja pingotusta vaille. Aloitin työn loppukesällä, mutta se jäi tauolle jouluneuleiden ajaksi. Siitä tulee lemppari... Syreeninlehtiä tahtoo lisää.

Konttihuivi (/-täkki :))  kasvaa vielä yhden kerän verran. Täytyy myös kaivella kaikki kassit ja korit, ettei sitä villaa ole piilossa... Huivista tulee niin pitkä kuin lankaa riittää. Sen jätin lepäämään kesän alussa -- vaikka viime kesä ei ollut kuumin mahdollinen, huivi on lämmin.

Jämälankapolvisukkiakin tunnun neuloneen aika kauan. Niitä on tosin neulottu kerralla aina vain se 20 minuuttia per työmatka.

 Ai niin, ja se mystinen harmaa palmikkoliivi! Pitäisikin pestä ja kasata ja ihmetellä, mikä merkillinen "panosvyö" se oikein on. Kaksi muhkeaa palmikkoneulekaistaletta menee rinnan yli ristiin, ja ne yhdistää selän takana joustinneule. Minulla on alustava mielikuva siitä, että minun päälläni menee parodian puolelle... ;D

Anarkisti näyttäytyi

 Kirjoneuleita on kiva tehdä, mutta ohjeiden seuraaminen ei minulta aina suju. Näin varsinkin pienissä töissä, sellaisissa, jotka tulevat vaan omaan käyttöön ja ovat, no, pieniä.

Seli seli.
Koska en laskenut ruutuja enkä asiallisesti piirtänyt Totoroolle lyhyempiä langanjuoksuja, riehaannuin varsinkin kämmenpuolella.

Jos yläosa päättyisikin sitten tasaiseen harmaaseen, ja väri vaihtuisi tähtien mukana liukumalla alaosan vaaleasta? Että jos vaan lisäisin harmaita tähtiä hyvällä rytmillä ja omaan tahtiin? Kirjaamatta mitään ylös? Ajattelematta lapaselle tulevaa paria?

No, joko tuijotan ekaa lapasta otsa rypyssä seuraavaa neuloessani, tai sitten mulla on kohta todella luova lapaspari. :) Onneksi Totoro on vähän anarkisti itsekin.

Tutut Totoroot

Totoro-lapaset ovat työn alla. Tein jo kertaalleen yhden lapasen puoliväliin asti, mutta purkuun meni. Kolmosen puikoilla tuli liian tiukkaa, ja kuvio-osassa tulivat käyttöön 3,5:set.

Toisella yrittämällä päätin myös muokata ohjetta omiin tarkoituksiini sopivaksi. En välitä niin pitkistä langanjuoksuista kuin mitä alkuperäisessä, kylläkin kovin nätissä mallissa on. Koska nämä tulevat vain omaan käyttöön, en ryhtynyt piirtämään enkä laskemaan: ratkaisu oli mallia quick and dirty eli värittelin vaan lisää ruutuja Totoron mahaan ja kämmenpuolelle. :)

Ekassa kuvioraidassahan lukee Totoro, mutta suttasin senkin symmetriseksi. En sitten tiedä, olisiko se osuus sittenkin pitänyt jättää rauhaan.

Villa-silkkiä on ihanaa neuloa. Pehmeääkin se on, eikä varmasti kutita pipona eikä huivinakaan.

Alkuperäinen ohje on Ravelrystä. Etsin jossain vaiheessa sen linkin tänne (klik).