Johtolankojako

Kuka jättikään kymmeniä langanpäitä kerralla pääteltäväksi, kysyn vaan, Dekkarikirjaston tunnelmissa. Onneksi muilla oli kiinnostavampia töitä ja ihanan värisiä lankoja. Seura ja jännä ympäristö piristivät päättelysavottaani.

Seurasin ihaillen, miten kanssaneuloja ensi yrittämällä tikutti kahta sukkaa kerrallaan, pyöröpuikolla, varpaista varren suuntaan. Kakkosen puikoilla. ;)

Olen joskus kokeillut varpaista aloittamista, mutta kun en jaksanut ohjetta seurata, en hahmottanut kantapään rakennetta, eikä tullut valmista.

Edut ovat kuitenkin kiistattomat, minkä minä ja kymmenet keränloput voimme todistaa. No, harvoin neulon ihan yksivärisiä sukkia. Mutta jos edes päävärin langat katoaisivat varteen, jota kasvatetaan niin kauan kuin lankaa riittää...

Seuraavan tilaisuuden tullen kirjakauppaan, Varpaista varteen kainaloon ja sitten opiskellaan.

Anarkisti näyttäytyi

 Kirjoneuleita on kiva tehdä, mutta ohjeiden seuraaminen ei minulta aina suju. Näin varsinkin pienissä töissä, sellaisissa, jotka tulevat vaan omaan käyttöön ja ovat, no, pieniä.

Seli seli.
Koska en laskenut ruutuja enkä asiallisesti piirtänyt Totoroolle lyhyempiä langanjuoksuja, riehaannuin varsinkin kämmenpuolella.

Jos yläosa päättyisikin sitten tasaiseen harmaaseen, ja väri vaihtuisi tähtien mukana liukumalla alaosan vaaleasta? Että jos vaan lisäisin harmaita tähtiä hyvällä rytmillä ja omaan tahtiin? Kirjaamatta mitään ylös? Ajattelematta lapaselle tulevaa paria?

No, joko tuijotan ekaa lapasta otsa rypyssä seuraavaa neuloessani, tai sitten mulla on kohta todella luova lapaspari. :) Onneksi Totoro on vähän anarkisti itsekin.

Lankoja luvassa

Kaakaota kotona, kunnes lämpömittari näyttää vähemmän kuin -25 astetta.

Odotan matkaa Tallinnaan. Lankahamsteri minussa on pyytänyt päästä Karnaluksiin. Muitakin hyviä langan ostopaikkoja kaupungista kuulemma löytyy, mutta Karnaluksiin osaan suunnistaa melkein itse ja on se vaan niin ihanan iso.

Otan mukaan kokoon taitettavan retkirepun...

Nyt vuoden aluksi olen neulonut pois nöttösiä. Kirjoneulesukat aloitin ennen joulua, lahjaksi veljelle. Varresta tuli liian kireä, joten teenpä ne valmiiksi vaikka itselleni. Veli sai pipon.