Nuupahdus

Blogini on kokenut nuupahduksen. Ensin kyykkäsi perheen tietokone, jolla käsittelin neulekuvat ja julkaisin tekstit. Voisin ostaa oman koneen, mutta haluaisin sitten kivan ja kunnollisen (ja se tekisi ison ja pitkäaikaisen loven lankarahoihin). Voisin  hyvin käyttää työkonetta, mutta en kanna sitä mielelläni kotiin. Ja se kynnys, että jäisin työpäivän jälkeen työmaalle harrastamaan... Se on kyllä korkea.

Miettiessä on näköjään mennyt helmikuusta heinäkuulle, eikä vieläkään ole tullut valmista. Voisin tietenkin panostaa Instagramiin, sillä kännykkäkameran näpsyt käyvät sinne ihan hyvin. Voisin ainakin selvittää, miten muita blogeja kommentoidaan Bloglovinissa näppärästi kännykällä, sillä seuraan kyllä yhä käsityöblogeja.

Mutta jokin viisaus tai välttämättömyys siinäkin nyt on, että tämä kaikki on vähän vaiheessa.

Lankakuva on muuten viime kevättalvelta, kun neuleleirejä Pohjanmaalla, Pörkenäsissä järjestävä Mikaela piti neuleleirin Etelä-Suomessa, Klaukkalassa. Kerät ovat kasveilla värjättyjä ihanuuksia, ja muitakin kuvia olisi. Ne ovat vain varsin talvisia ja lumisia tähän hetkeen. :)

Että hei, palataan asiaan, minä tässä nyt vielä aprikoin.

Jouluaattosukat

Jouluaattona aloitettujen sukkien ilmiö on tainnut lähteä liikkeelle Little Bobbins -video-podcastista, jossa Danny luo silmukat sukkia varten joka jouluaatto. Sukkafiilistelyhän sopii jouluaattoon mainiosti.

Minä jatkoin neulottujen sisäsukkien sarjaani tällä perusparilla, jonka aloitin aattona ja sain valmiiksi joskus tammikuussa. Väripaletti on hieman villi, siinä on tuollaiset räväkämmän auringonlaskun sävyt. Toinen väreistä, keltavoittoinen, oli itseraidoittuvaa/pätkävärjättyä Austermannin Stepiä. Tummanpunainen taisi olla Fabelia.

Kun nyt sitten vielä muistaisi, että oliko puikkokoko 2 tai 2,25 mm... Tiivistä tein, kuitenkin, että kestäisivät käytössä. Projektipussukkakin oli vähän jouluteemainen. :)

Pehmeitä palloja ja muuta joustavuutta

Meillä on nyt niin eri näkemykset blogin ulkoasusta, Bloggerilla ja minulla. Jos saan sijoitettua kuvat mukavasti, se ei huoli tekstiä mukaan. Kuva saattaa jumittaa keskellä sivua ja tekstipalsta tehdä mitä tykkää. Viimeistään älypuhelimen näytöllä kaikki menee hurlumhei.

Tämmöiset kertovat isomman konehuoneremontin tai oman opiskelu-urakan tarpeesta, eikö vaan. Mutta koska tämä on blogi eikä vuotava lämpöpatteri, harrastus eikä tiukka työprojekti, minä ajattelin nyt vaan vähän myötäillä. Että laitetaan kuvat ja tekstit sitten niin kuin mihin Blogger suostuu. Minä opettelen elämään tässä (visuaalisesti) hallitsemattomassa maailmassa ja annan kulkaa kuvien ja sanojen virrata vaan. :D

Näihin tunnelmiin sopiikin sitten aika hyvin esitellä tonttupalloja ja muita joulukoristeita tässä tammikuun loppupuolella.

Lammaspallossa käytin osaa Baa-ble-pipon kuvioista. (Pipo-ohje on nyt kai jo maksullinen.) Samettinauhan sai pysymään tiukasti paikoillaan, kun kiinnitin sen ensin isoon nappiin ja napin sitten pallon sisälle.

Late-lampaan ohjetta seurailin soveltuvin osin. Helmineule näytti jämäkämmältä kuin tuplahelmineule näin pienessä koossa ja jotain muutakin pientä muokkailin. (Tästä lammaslaumasta puuttuvat muuten vielä lammaskuvioidut kämmekkäät. Täytyy yrittää saada kuva niistäkin, vaikka todennäköisesti ja jopa toivottavasti ne ovat jo vähän käytössä nuhjaantuneet.)

Tonttupallossa käytin pari vuotta sitten sukkia varten piirtämääni tontturiviä. Latea lukuun ottamatta kaikissa näissä on täytteenä langanpätkien päättelystä jäänyttä lankaa. Muoto on näin täytettynä ehkä vähän vaikka pumpulia eläväisempi, mutta kokonaisuus ekologisempi. :) Lintu on tehty Bluebird of Happiness -ohjeella, joka on tosi kiva. Pienten kappaleiden ompeleminen yhteen Late-lampaassa kysyi kärsivällisyyttä, joten yhtenä kappaleena tehtävää lintua osasi arvostaa. Sillehän olisi kannattanut ommella silmätkin, näköjään. :)

Ihan kaikki joululahjat eivät ihan totta puhuakseni olleet vielä tässä. Tätä seuraavissa postauksissa ei sentään kuitenkaan enää ole tonttuja! :D

Sukkasekoitus, osa 2

Tilannehan on nyt se, että esittelen yhä viime joulun sukkia. Tai no, tavallaanhan ne eivät ole vain viime joulun sukkia, ne ovat täällä ensi joulua varten. :) Ensi joulun alla käyn katsomassa, mitä tein viime jouluna ja missä väreissä, ja vaihdan sitten sukkaideat lapasiksi tai ainakin käytän sukissa eri värejä kuin viime vuonna. Näin.

Kaikki nämä ovat hyvin tavallisia sukkia. Kaikki on neulottu varpaista varteen jälkikäteen tehdyllä kantapäällä. Kaikki isoja kokoja. :) Puikkokoko oli 2,5 ohuemmilla ja 3,5 paksuilla langoilla.

Aika monet näistä on tehty keristä, joissa ei ollut vyötettä. Neulontatuntuman perusteella epäilen, että ainakin muutama on Regiaa; nuo ruskeasävyiset sitä melkein varmasti. Vyötteettömillä kerillä on kuitenkin tunnettu historia ja menneisyys mm. anopin varastoissa, ja ne neulottiin rakkaudella. Olen varma, että sukissa on senkin takia mukana erityinen annos lämpöä. :)

Paksut sukat ovat vanhoja 7 veljestä -lankoja. Kummipoikani harmaa-liila-värisistä tuli liian isot. Toisaalta sain sitten jouluaattona ihanan whats up -videon, jossa hän heilutteli jalkojaan niin, että sukan kärjet läpsyivät. :D Pyysin piirtämään jalastaan ääriviivat paperille, koon arviointia for dummies, ja siirtämään tuon parin jollekin isompijalkaiselle.

Mustavartisetkin ovat kyllä sukat, mutta muistelen, että kuvan ottohetkellä niistä puuttuivat vielä kantapäät. Joulukuussa on kuvattava, kun on valoa, vaikka ilman kantapäitä. :) Kuvioituva lanka on täysi mysteeri, mutta siinä on kauniit värit ja se teki kivoja kuvioita.

Schachenmayrista eli noista yläkuvan turkoosi-moniväriraitaisista tuli osuvat matkamuistosukat. Olin ystäväni kanssa Dublinissa, ja kävimme sieltä käsin Howthin niemimaalla. Lanka on kivasta dublinilaisesta lankakaupasta, Constant Knitteristä, josta ostin itselleni käsin värjättyä merinovillaa. Ystäväni valitsi sukkiaan varten tuon kerän;  värit vastasivat hyvin Howthin rinteiden syysvärejä, merta ja taivasta.

Jos nyt ennen kuin tammikuu loppuu saisin postattua vielä viimeisen jouluaiheisen koosteen, olisi hyvä. Siinä on nimittäin mukana tonttupalloa ja sen sellaista. :D

Kämmekäskooste 2

Suurin osa joululahjoiksi menneistä kämmekkäistä on jo näkynyt blogissa, ihan vaan vaihvihkaa ja liikoja osoittelematta. Muutamista kirjoittaminen piti kuitenkin jättää joulun jälkeiseen aikaan, sillä niissä oli joko jotain liian ilmeistä (Irlannin apilat) tai ovat muuten vaan niin lahjan saajan oloiset, että salaisuudet olisivat paljastuneet. (Pidän joulusalaisuuksista. :))

Harmaat ovat Silvija-silkki-villaa, kuvioissa on vähän merinoakin. Näiden inspiraation lähteenä olivat Små blomster -kämmekkäät, vaikka kuvio onkin eri. Näissä kuvioissa pääsin hyödyntämään Fair Islen neulemallit -kirjaa.

Harmaat menivät pyöräilevälle ystävälle, jonka kädet kaipaavat erityistä lämmikettä. Helposti palelevien ranteiden pitäisi kyllä noissa säilyä lämpiminä, kun paksuhkoa silkki-villaa tai liilaa merinovillaa on tuplakerrokset. Koko on sen verran väljä, että näiden pitäisi mahtua myös toisten käsineiden päälle.

Apilakämmekkäissä on herkuteltu joustinneuleilla. Alku on mallia 3 o, 1 n, ja se muuttuu 2 o, 2 n -resoriksi vähän ennen rannetta. Istuu käteen aika hyvin näin.

Kirjoneuleen jälkeen kämmenselässä on 1o, 1n -joustinta; oikeat silmukat kiertäen. Tein kirjoneuleen samalla puikkokoolla kuin muut osat (yleensä vaihdan 0,25 mm isompiin, ettei kirjoneule kiristä), koska silmukoita saattoi olla reilusti. Joustinneuleet vetävät neuletta sen verran kasaan. Apiloiden langat taitavat kaikki olla Fabelia, puikkokoko 2,5 mm.

Täytyy kysellä vielä myöhemmin, että ovatko nämä myös käytössä hyvät. :)

Kämmekäskooste 1

Sormettomat käyvät niin palelijoille kuin lämminkätisille: vilukissat käyttävät niitä sisällä, paremmin tarkenevat ulkona. :) Minä käytän niitä varmaan sekä että, sillä pakkasilla kerrospukeutuminen - lapasia ja kämmekkäitä päällekkäin - on poikaa.

Joulukuuhun taisi sattua muutamakin ihana päivä, kun aurinko paistoi. Nuo keltavoittoisten kämmekkäiden värit saivat ihan uusia ulottuvuuksia matalalta paistavan oranssin auringon valossa. :) Langan muistelen olevan Regiaa, puikkokoko oli 2,5 mm. Selkämyksessä on samaa pintaneuletta kuin Hermionen sukissa.

Puna- ja siniraitaiset kämmekkäät on tehty vähän niin kuin pariksi syksyllä naimisiin menneiden ystävien hääsukille. Punaraitaisiin, jotka ovat pätkävärjättyä (ja lisäksi yksiväristä pinkkiä) Nallea, tein myös Hermione-kuviota kämmenselän puolelle. Sinivoittoisetkin ovat Nallea, ja taisin saada molemmat vanhat keränloput käytettyä nyt näihin. Jiihaa. :) Nämä parit tein puisilla kolmosen pyöröpuikoilla.

Parista puuvillaisia tai bambu-puuvillaisia tiskirättejä tuli äidille pieni synttärilahja luomusaippuan kanssa. (Ne eivät kyllä nyt siis liity mitenkään kämmekkäisiin, mutta ovat muuten kiva pieni lisuke. :D)

Rättien pintaneule on ihan tavallista kahdella värillä tehtyä helmineuletta. Molemmat langat eivät kuitenkaan kulje työssä mukana, vaan ensin neulottiin kerros värillä A ja sen perään kerros värillä B. Mitään suurensuuria oivalluksia en saanut tällä tavalla tehdystä kaksivärisestä helmineuleesta, mutta olisiko se sitten kuitenkin hieman väljempää neulosta kuin mitä kirjoneuleena tehty olisi.

Vuosi alkaa olla lopuillaan, vaikka en oikein käsitä, minne se meni. Toivottavasti vuosi 2017 on kaikille hyvä ja pehmeä.

Sukkasekoitus, osa 1

Sukkasekoitukset ja kämmekäskoosteet ynnäävät hyvin sen, mitä täällä on loppuvuosi neulottu. Eikä muuten pelkästään loppuvuosi, sillä molempia lajeja on tehty myös kesällä ja syksyllä, toki joulua kohden kiihdyttäen. :)

Kesällä tein tekniikkaharjoituksia, ja kokeilin uudenlaisia peukalonkohtia, kirjoneuletekniikoita ja sen sellaisia. Samalla tuli suurta ylijäämää  kämmekkäistä ja vähän sukistakin. Mutta sittenpä on ollut joulun alla, mistä ammentaa. :)

Tällä hetkellä yli puolet neuleista on jo joko ojennettu eteenpäin tai odottaa h-hetkeään.

Jostain raidallisesta perussukasta, niin kuin noista punavalkoraidallisista, ei ole erityistä tarinoitavaa: kunhan on tavallinen, varpaista varteen kasvanut puisella pyöröpuikolla (3 mm) vanhasta Nallesta ja Maijasta neulottu sukka. Nekin kuitenkin pääsivät kuviin, koska muistan siitä, kenelle ne ovat menneet tai menossa. Oli meinaan käydä niin, että ystäväni, jonka syntymäpäivä on aatonaattona, oli saada sukat sekä syntymäpäivä- että joululahjaksi.

Riemuraitaiset, nuo pinkkivartiset, on tehty jämälankakämmekkäistä jääneistä pienenpienistä keränlopuista, koska edellinen neule valmistui ja koska automatka oli pitkä. Ihan kaikkia värejä ei riittänyt molempiin sukkiin, mutta eipä sitä huomaa, kun raidat eivät kulje järjestyksessä rinnakkain.

Harmaa-mustaraitaiset sen sijaan ovat omalla tavallaan merkittävä kokeilu. Päätin vihdoinkin yrittää, vähentävätkö ohuesta langasta (Regia ja jotakin) tehdyt villa-/nilkkasukat varpaideni palelemista. Kyllä ne vähentävät. Tällaisia lisää.