Kirjokalsut

Sukupolvien silmukat -kirjassa tällaisia "säärisuojia" kutsutaan kalsuiksi. Kalsuilla suojattiin parempia sukkia kirkkomatkalla tai sitten vaan sääriä naarmuuntumiselta pöpelikössä, kertovat.

Kyllä ne lämmittävätkin. Näiden kanssa voisi kulkea varrettomissa kengissä ehkä kauemmin syksyllä, ja kovilla pakkasilla voivat lämmittää kinttuja housujen alla. Housujen päälle nämä eivät mahdu, tein sen verran napakat.

Silmukoita on 72 koko matkalla, kolmosen puikoilla. En levennellyt enkä kavennellut, sillä kuviota olisi joutunut muokkaamaan, ja se on mielestäni kiva tuollaisenaan. Kuvio on Sukupolvien silmukoiden sukkamallista. Kertasin sen kolmesti ja päätin resoriin. Langat ovat vanhaa Nallea ja Maijaa.

En ole viimeistellyt näitä vielä mitenkään langanpäiden päättelyn lisäksi. Kirjoneuleen ansiosta suljettu neule on aika tiivis, joten pingottamalla ei välttämättä tulisi niin hyvää jälkeä; pingotettava sivu saattaisi jäädä kupruiseksi. Ehkä vaan höyryttelen, ellen parempaa keksi.

Näistähän näkee jo pitkälle, että ovat menossa joululahjaksi, eikö vaan. :D Mutta käsittääkseni lahjan saaja ei lue blogia, ja varmuuden vuoksi en mainitse, että kenelle ovat menossa. Näitä juttuja.:)

Jouluvillat, osa 3: käyttötapa vapaa, kunhan lämmittää

Säärystimiksihän nämä periaatteessa on neulottu, mutta kyllä ne kädenlämmittimiksikin käyvät. Onneksi. Sillä siinä vaiheessa, kun toinen putkilo oli jo puolivälissä, aloin muistella ohimennen käytyä keskustelua lahjan saajan kanssa. Olikos hällä nyt traumoja 1980-luvun pukeutumisesta, Flashdancen ja säärystimien kulta-ajalta...? ;)

Lanka on Svarta fårenia ja herätti aitoa iloa, kun kaivoin sen esiin jemmalaatikon pohjalta. Se on ostettu ajat sitten ja nukkui pitkään ruususenunta. Kerällä oli kavereitakin piilossansa. Niistä saattaisi saada pienen huivin tai lisää säärystimiä. Hyvä löytö. :)