Vesivahinko, se riesa, se vitsaus, se iski. Lattiaa piikataan auki, kunhan remonttimiehet ehtivät, ja sitten kuivatellaan ja ties mitä. Ja se iski askartelunurkkaukseni alla, turvapaikassani, in my happy place!
Ensimmäinen toimenpiteeni uutisen kuultuani oli ommella 6 kpl kankaisia säilytyslaatikoita. Vähemmän kangasta pakattavaksi ja siistimpiä säilytyspaikkoja, kun tavaroitani väkisinkin tulee nyt ns. ihmisten ilmoille. Siis kun olisikin vain lankoja, mutta lisäksi ompelen pikkuisen ja piirränkin välillä, joten sitä materiaalia ON. Puhumattakaan kaikesta muusta, mitä sillä suunnalla säilytettiin.
Noh.
Sellaista elämä välillä on, sådant är livet. Kunhan hampaiden kiristelyltä kohta pystyn, yritän ajatella, että nyt alakerta tulee remontoitua, vaikka sitten väkisin. Ja vahinkojen mittakaavassa
Ensimmäinen toimenpiteeni uutisen kuultuani oli ommella 6 kpl kankaisia säilytyslaatikoita. Vähemmän kangasta pakattavaksi ja siistimpiä säilytyspaikkoja, kun tavaroitani väkisinkin tulee nyt ns. ihmisten ilmoille. Siis kun olisikin vain lankoja, mutta lisäksi ompelen pikkuisen ja piirränkin välillä, joten sitä materiaalia ON. Puhumattakaan kaikesta muusta, mitä sillä suunnalla säilytettiin.
Noh.
Sellaista elämä välillä on, sådant är livet. Kunhan hampaiden kiristelyltä kohta pystyn, yritän ajatella, että nyt alakerta tulee remontoitua, vaikka sitten väkisin. Ja vahinkojen mittakaavassa
tämä on toki pientä ja niin edelleen.
Olen myös yrittänyt huolehtia toimintakyvystäni kaiken tämän keskellä: Aloitin terapiavillatakin, vaikka edellisestäkin puuttuu vielä nappilista (koska napit on hankkimatta). Ja koska kevään odotetuin tapaus, neuleleiri Pietarsaaressa, on jo tällä viikolla, olen yrittänyt pitää lukua myös siitä, mitkä lankani ovat missäkin, jotta saan neulottavaa mukaan.
Mutta kyllä tämä tästä, tämä tästä, pikkuhiljaa ja asia kerrallaan.
Mutta kyllä tämä tästä, tämä tästä, pikkuhiljaa ja asia kerrallaan.
10 kommenttia:
Tuletko sinäkin sinne? :) Siellä nähdään.
Voi voi sentään, tsemppiä! Mutta kankaiset säilytyslaatikot vaikuttavat oikein kivoilta, kuin myös terapiavillatakki ja neuleleiri, tuosta nappisilmästä puhumattakaan!
Auts... vahinkoja sattuu ja tapahtuu, niille ei vaan voi mitään. Hienosti olet kuitenkin pystynyt toimimaan vahingon jälkeen, et ole lamaantunut, niinkuin joillekin käy. Kangaslaatikot ovat hienoja ja aina silloin tällöin on hyvä käydä kaikki tarvikkeet läpi - vaikka sitten pakon sanelemana. Nappisilmä on kertakaikkisen lumoava. Mitä rotua se edustaa?
Nonnu: Hei mahtavaa! Kiva nähdä! :) Minä olen sitten se, jolla on pölyä ja varmaan jotain laastiakin päässä ja puolet tavaroista kotona (koska sijoitettuna jonnekin...) :D :D Remontin keskellä pakkaaminen on ihan omanlaisensa juttu.. ;)
Kiitos Satu! :) Nappisilmällä oli niin hyvä ilme tuohon tekstiin - vakaa mutta vakava! :D
Varis: Nappisilmä, Hani, on Parssons Russell. Tuuheakarvainen sellainen. :D Ja kiitos tsempistä. :) Tavarat tulee tosiaan käytyä läpi ja karsittua tarpeettomat.
Hauskaa leiriä! Olisipa kiva kuulla, millaista siellä on :)
Voi mikä harmi!
Jotain hyvin kaunista siinä viimeisessä kuvassa tulossa!
Voi harmi. Meillä on Kierot puikot -retriitti myös tulevana viikonloppuna. Neuleleiri kuulostaa kivalta! Onneksi pääsen Veeran kursseille sit kesällä!
Tuuheakarvainen ja sileäkarvainen voivat tulla tänne evakkoon ;-) ;-)
Kiitos symppauksesta. :)
LaLa: Niiden perässä saattaa kävellä myös pitkä- ja lyhytkarvaisia kaikki sun luo remonttia pakoon!! :D
Lähetä kommentti