8. lokakuuta 2015

Sukka-zen

Kun iltaisin arvioin tajuntani tasoa, tartun aika usein sukkapuikkoihin. Ohitan esim. punaisen neuleen hitaat, hitaat hihat. En edes ajattele laskutoimituksia vaativia uusia aloituksia.

Sukkien neulomisessa on jotain ihanan rauhoittavaa. Ja sukka on vähän niin kuin neulomisen perusyksikkö, johon aina palaan. Näin niitä sukkiakin sitten tulee (ja tulee ja tulee :)).

Tästä parista tuli äidin kokoa, ja ovat sen oloiset, että löytyvät aikanaan joulupaketista.

Näitä neulottiin myös reissussa, ja siinä menossa jäi yksi harmaapohjainen raita välistä. Matkaseura kielsi purkamisen ehdottomasti, joten maadoitin virheen vastaavalla raitaparilla varressa. Hyvä, että olivat toista mieltä; pieni muutos teki näistä tavallaan persoonallisemmat.

Puikot olivat 3,5, aloitus kärjestä, ja lankana (loputtomista) varastoista kaivettua Jannea ja 7 veljestä. Tällaisia täpliä on kiva tehdä, ja välillä on hyvä käyttää myös vain kahta väriä. Koska rauhallisempi lopputulos. Koska pääteltävät langanpäät. :)

9 kommenttia:

Nasti kirjoitti...

Ymmärrän hyvin - varsinkin tänä syksynä olen neulonut melkein ainoastaan sukkia.

Tanja kirjoitti...

Tämä kuviointi on aina vaan jotenkin viehättävä. :) Mulla on kans sukkabuumi! Hirveenä tekis mieli tikutella menemään sukkia.

Uutar kirjoitti...

Kauniit sukat, raikas väriyhdistelmä ja tää raitamalli on kyllä tosi kiva!

Purrrlnau kirjoitti...

Tää malli vaan iskee edelleen. Kun sais ensin tikuteltua kaikki suunnitelmissa olevat sukat niin vois jämistä tehdä tällaset! :)

Sanna kirjoitti...

Kauniit sukat!

Maritta kirjoitti...

Niin kauniit raidat! Ihana malli!

Katri kirjoitti...

Ihanat, raikkaat sukat. SUorastaan tuoksuvat joululta.... Minullakin on nyt useammat sukat kesken, osa vain päättelyä (aargh...) vaille valmiita ;)

Satu kirjoitti...

Ihan namut joulusukat! Kiitos vinkistä, taas :)

Pitko kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Sukkajuttua liikkeellä muillakin, huomaan. :)