21. joulukuuta 2014

Punareunasimpukat

Tein kesällä lahjaksi kaksikin simpukkahuivia. Ensimmäisen siksi, että malli näytti kivalta neulottavalta. Toisen siksi, että se todellakin on hauska tehdä. :)

Joululahjaneuleiden viimeistelyvaiheen tueksi tarvitsin jotain mukavaa nyt myös puikoille. Jokaista pääteltyä sukkaa kohden sai taas neuloa pari kerrosta, tyyliin. Valitsin simpukat, koska tällaiselle huiville olisi itselläkin käyttöä.

Huivilla on muitakin hyviä ominaisuuksia kuin että se on mukava neuloa. Iso huivi painaa vain n. 100 grammaa ja höttöisenä sen voi rullata pieneen tilaan vaikka käsveskan pohjalle. Lämminkin se on. Hyviä piirteitä matkahuiville.

Huivi valmistui muutamassa illassa, kun selkeän mallin oli oppinut jo ulkoa. Liila Baby ull -merinovilla sai punaisen päättelyreunan baskerin jämälangasta, merinovillaa sekin. Nehän ovat melkein kuin setti! Baskeriin palataan vielä.


4 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Tällaiset tukineuleet on ehdottoman tärkeitä:) Välillä kun kaikki muu tuntuu pakkopullalta, pitää olla kivaa puikoilla!

Satu kirjoitti...

Oi että on kauniita!

Pitko kirjoitti...

Kiitoksia. :))

Jaana: "Tukineule" on kyllä aivan paras! :D

Uutar kirjoitti...

Kiva idea vauhdittaa päättelyitä tällaisella itsensä palkitsemisella! Ja hieno lopputulos - upea hehkuva violetti väri ja tuo punainen päättelyreunus on ihana!