Huivit pitävät aika pitkään jännityksessä siitä, miltä ne lopulta näyttävät. Näin etenkin pitsihuivit, ja varsinkin tällaiset, jotka neulotaan leveä sivu edellä. Näistä ei ihan suorilta näe, mitä tulemaan pitää.
Tässä shetlanninhuivissa on helpot pitsikuviot (perus feather&fan), mutta rakenteen kanssa pitäisi olla pikkuisen hereillä: ensin neulottiin pitsireuna neliön kahdelle sivulle, sitten rakennetaan reunasta poimituille silmukoille muotoiltu boordi, seuraavaksi toistetaan ensimmäiset vaiheet ja lopuksi askarrellaan nämä yhteen neulomalla keskusneliö.
Yhden haasteen rakenteluun tuo se, että yleensä neulon huivia iltaisin, kun silmät just ja just pysyvät auki... :) Onneksi on viikonloppu, eikä muita sen suurempia suunnitelmia.
Hempeä alku saa kohta vähän lisää potkua, kun keskiruskea pääväri pääsee vauhtiin. Vaaleanpunainen on ainoa korosteväri; muut ovat luonnonläheisiä ruskeaa, beesiä ja luonnonvalkoista. Vähän puhtaanvalkoista yritän myös ujuttaa joukkoon.
Viitosen puikot tuntuvat hyvältä valinnalta, sillä kuvio on yksinkertainen mutta kaunis, ja erottuu ilmavassakin neuleessa.
Jatketaan. :)
9 kommenttia:
Kiinnostus heräsi eli onpa kiva sitten aikanaan nähdä millainen siitä tulee. Värit ovat ainakin pehmeät ja kauniit.
Herkulliset värit huivissasi! Minäkin jään odottelemaan mitä tuleman pitää :)
Ihanalta näyttää... Väriyhdistelmä on herkullinen ja täälläkin kärsimättömänä odotellaan seuraavaa postausta... :-)
Kauniilta näyttää! Pingotuksessa on kyllä taikansa, vaikka ei mitään minun lempipuuhaa olekaan:)
Kiitos kommenteista. :) Huivista tulee isokokoinen, joten saatan laittaa välipostauksen myös matkan varrelta. ;)
Lupaavan näköinen mytty :)
Mielenkiintoinen mytty ja kauniita värejä - upea huivi siitä on mitä ilmeisimminkin tulossa!
Mytty on mytty on mytty on huttu on huttu on huivi :D
:D Ja mytystä höttö ja hötöstä huivi. Ehkä. :D
Lähetä kommentti