Miten vaikeaa se muka voi olla?

Otan esimerkeiksi kukantaimien koulimisen ja värttinällä kehräämisen.

Ovatko nämä oikeasti haastavia lajeja vai olenko minä vaan kurkkukäpälä? Katsotaanpas.

Villavyyhdin Jenni pudotteli suloista säiettä suoraan topsista kuin valmista lankaa olisi ollut piilossa villan sisällä.

Myös muutama kehräyskurssilainen sai aikaan tasalaatua samalla, kun minä  lauleskelin "Jos metsään haluat mennä nyt" ja kiittelin lankakauppojen olemassaoloa. Vähiin jäisi maailman neulontaharrastus, jos se olisi minun langantuotantoni varassa. :D

(Arvaa, kummassa kuvassa on minun värttinäni ja etsi kuvasta minun kehräämäni vyyhti. ;))

Mutta mikä ettei värttinänkin käyttöön harjaantuisi, kun harjoittelee. Sama pätee varmaan taimien istutukseen. (Tosin en ole varma onko vm. treenauskysymys - oikeesti, eikö ne vihreät jutut vaan tökätä purkkiin, juuripuoli alas päin, sillä hyvä, eikä sen vaikeampaaa... Miksi ihmeessä ne nyypöttävät niin onnettoman näköisinä...)

Ammennan Satunnaiset asiat -haasteeseen tällä kertaa motoista:

5/8: Kun osaa itselleen nauraa, on aina hauskaa. ;)

6/8: On päiviä, jolloin kannattaa vaan todeta, että tyylini on tänään hiukan boheemi ja sillä mennään. :D Pätee myös itse kehrättyyn lankaan, näemmä.