19. kesäkuuta 2013

Ompelijattaren onnenhetki


Eurokankaasta tullessani mietiskelin, että näinköhän se onnistunut puolihame on kihahtanut hattuun. :D

Ei meinaan enää verhokangasta, vaan ihan oikeita vaatemateriaaleja ja pontevat suunnitelmat! (Rohkeutta lisäsi se, että villasekoitekankaan metrihinta oli superalennuksessa alle 5 euroa...)

Sitten vaan housujen tekoon. Joka tyypin kaavakirjassa (WSOY, 2011) oli vastaus kaikkiin kysymyksiini, ja niitä oli paljon. Mutta vetoketjuvarat ja -läpät ja sen sellaisetkin ymmärsi viimeistään kuvista, jos tekstistä en ihan heti kaikkea tajunnutkaan.

Ja caprihousut niistä tuli! Taskut ja kaikkea! Pistin kuminauhan lahkeisiin, jotta pyöräilykin luonnistuu. Kyllä minä olen ylpeä! Eikä tämä jää tähän! :D

Näillä pöksyillä on sitten hyvä potkottaa kesämenoihin.

Kesän ykkösmatkaneuleena on huivi Noro-langasta. Bambupuikot saa ottaa lentokoneeseenkin, koko paketti menee pieneen tilaan ja on kevyt. Suunniteltu juttu. ;)

Kerin jo toisen kerän uudelleen, jotta värit menevät sopivasti: teen raitoja vuorotellen kummaltakin kerältä. Tulossa on kapoinen kaulahuivi, pelkkää oikeaa, suljettuna neuleena.

Aivot lepäävät ja neuloja siinä samalla. :)


5 kommenttia:

Raidallinen Kilpikonna kirjoitti...

Dementianeuletta pukkaa :D !

Anonyymi kirjoitti...

Hienot housut - mulla on aika korkea kynnys aloittaa ompelu kun monta vuotta oon posottanu vaan suoraa verhoja ommellen.

Paras kuva on vika kuva <3

Pitko kirjoitti...

R.K.: Juurikin näin! :D Rakkaalla lapsella on monta nimeä... ;)

Kaunis Nelli: Minulle ompelukynnys nousi aikoinaan housunlahkeiden lyhentämisen tuskasta! ;) En vieläkään oikein hallitse sitä... Helpompi olikin tehdä housut alusta alkaen -- ja niihin kuminauhat lahkeisiin. :)

Jaana kirjoitti...

Blogistani löytyy sinulle tunnustus:)

Pitko kirjoitti...

Kiitos, Jaana! :) Minäpä palaan asiaan.