Välipalahuivi

Pistin pellavahuivin puikoille vielä ennen kuin aloitan mekkoa. Ihan vaan käytännöllisyyssyistä, toki: neuletapaaminen tulossa, ja siihen tarvitaan sopiva neule. Vaatimuksina siis helppo malli ja kevyt työ. (Se keskeneräinen villasukka ei nyt vaan muuten käy... :))

Mekko ei kävisi neulekokoontumiseen, sillä se vaatii jatkuvaa huomiota ainakin siihen asti, kunnes kriittiset levennykset ja kavennukset ja yhdistämiset on hoidettu. Etenkin, kun ei ole ohjetta, jota seurailla...

Turkoosi/vedensininen pellava on odotellut varastossa aikansa. Ostin muinoin kunnon annoksen Marks&Kattensin lankoja kerralla: konttihuivin villat, valkoisen toppi-puuvillan ja tämän pellavan. Teen huivin yhtä isommalla puikkokoolla kuin vyötteessä vinkataan, sillä pellava näyttää kivalta ilmavana. Malli seurailee Debbie Blissin fiiliskirjan Neulojan vuosi pitsihuivi-ohjetta.

Minulla ei ole vyyhdinpuita, ja tämä pellava on turhan liukasta tuolin selkänojalta kerittäväksi. Toisinaan kiusaan lähiympäristöä ja sen käsivarsia, mutta venyttelyhän tekee hyvää neulojalle... Villasukat ovat langalle oiva stoppari! :D

Kävelin fillarireittini töistä kotiin päin. Siellä missä talvella oli latuja, on yhä jäätä ja sohjoa, mutta muualla väylät ovat jo hyvässä kunnossa. Oikaisin matkallani sellaisen asuinalueen halki, jossa en yleensä kävele. Erään talon portissa oli vekkuli "vartiointiliikkeen" kyltti. :)