12. tammikuuta 2016

Harmaa on huivissa hyvä

Minä täällä kokeilen, että toimiiko käsityö myös blogin yläbannerissa. Originaali on käsin kirjoitettu/väritetty ja skannattu ihan kynän jäljen testauksineen ja repäisyreikineen päivineen. Vähän tuntuu vielä siltä, että bannerin pitäisi olla siistimpi, koneella toteutettu. Mutta kun eivät ole nämä blogin tavaratkaan, vaan nekin on käsin tehty. :) No mutta, mietiskelen ja fiilistelen tuota.

Huivista: Vaaleanharmaa on aika huomaamaton väri, mutta senkin sitten huomaa, jos harmaata huivia ei ole. (Yksi harmaa huivi minulla on ennestään, mutta sitä ei lasketa arkihuivien vahvuuteen. Se käy lähinnä peitosta.)

Kun talvitakki on punainen ja aika paljon käytän värejä muutenkin, harmaa on välillä sopivan neutraali. Nyt on harmaa huivi ja just tuommoinen kaulaan kietaistavan kokoinen.

Ohje on nätti Campside. Muokkasin sitä sen verran, että tein langankierrot vähän eri systeemin mukaan. En tihentänyt rei'ityksen tahtia alareunaa kohti vaan tein ylä- ja alaosan toistensa peilikuviksi. Tein pikkuisen enemmän kerroksiakin. Lanka on vironvillaa, puikkokoko 3,5. Lankaa meni melkein tasan 2 isoa kerää. Tykkään - on kiva ja kevyt. :)

7. tammikuuta 2016

Joulun jatkot: Kummitytön pika-Baktus

Pari päivää ennen aattoa olin melkein jo siirtymässä siivoamaan askartelunurkkausta, kun huomasin kohtaloaan odottavan röyhelöhuivin.

Huivi oli ollut valmiina piiiitkäään. Sitä ei ole tässä blogissakaan, joten sillä oli siis ikää jo, hyvänen aika, vähintään 3 vuotta tai ylikin! Oho. Olin sitä muutaman kerran käyttänytkin, mutta sen röyhelöreunassa oli rakenteellista häikkää. Se odotteli uudelleenpingotusta tai jotakin, ja juuri sillä hetkellä oli niin houkuttelevaa vihdoin ja viimein kokeilla, että lähtisikö päätelty langanpää sopuisasti liikkeelle...

Purin huivin siltä istumalta ja hetken kuluttua lanka oli uudestaan puikoilla. Vyötettä ei ollut jäljellä, eikä muistikaan palvele, mutta sen muistan, että lanka on kokonaan tai valtaosin soijakuitua.Toisessa kuvassa (jossa mukana myös puunoksien varjoja ;)) väri on aika sama kuin luonnossa.

Siitä sitten Baktusta niin paljon ja usein kuin joulunalusäpinöissä pystyi neulomaan. Alkuperäisen Baktus-ohjeen lähteelle pääsee ehkä parhaiten Googlella/Ravelryssä. Tämä on tehty jo aiemmin koetellulla mallilla (levennys joka 4. krs, kunnes päätät olevasi puolivälissä ja alat kaventaa joka 4. krs).

Tämä oli kaikin puolin win-win-projekti: tuli purettua toimenpiteitä odottanut, ei ihan onnistunut huivi, sain käytettyä kivan langan, jota oli mukava neuloa ja kummityttö sai myös pehmeän, rakkaudella tehdyn lahjan. :) Kiirekään ei ahdistanut, kun kummityttö oli joulun muualla päin Suomea, ja aikataulut oli sovittu myöhemmäksi.

Arvoin pitkään pom-pom-tupsujen ja hapsutupsujen välillä. Vaaleanpunaiset hapsutupsut voittivat. :) En ole varma, onko vaaleanpunainen enää ihan teinin mieleen, mutta tämän punaisen sävyn kanssa se vaan sopii niin hyvin. Ja konstikos ne on napsaista pois, jos hiertävät.

Joulu on nyt tällä vietetty jatkoineen päivineen, johan se loppiainenkin meni. Kohta voi kääntää ajatukset jo kevääseen (kunhan nyt vähän ensin lämpenee :)).

4. tammikuuta 2016

Joulun jatkot: Sekalaisia sukkia


Joskus käy niinkin, että sattuu neulomaan säkillisen sukkia, jotka jäävät odottamaan sopivia jalkoja. Ei näin usein käy, mutta viime kesänä jämälangat uhkasivat ottaa vallan, ja jotain oli tehtävä. Tuli siis sukkia, ja samalla sylillinen joululahjoja, vaikka tämän yhteyden tajusin vasta paljon myöhemmin.

Kaikista punaraitaisista ja punapohjaisista kirjoneulesukista luulen jo bloganneeni. Niitä oli viitisen paria (spriaalisukat, tasaraitaa, mariannet, ns. toiset täpläsukat ja zen-täplät). Sitten oli jännittävä kantapäärakennekokeilu Squircle-sukka, oli sukkia nostetuilla silmukoilla ja tavan raidoilla tai eripariraidoilla - yhteensä noin 4 paria, ja nekin on jo esitelty. Lisäksi muutama raidallinen tai perussukka turvapaikanhakijoille - olisko näitä kaikkinensa sitten jo 11 joululahjasukkaparia tai vastaavaa.

Jos olen itse vielä kartalla (...), niin vain nämä sinivoittoiset "patjaraitasukat", isot keltaraitaiset ja mustapohjaiset broken seeds -sukat olisivat näyttämättä kokonaan valmiina.

Sini-valko-punaraidalliset olisivat kyllä sopineet hurjan hyvin myös minun viininpunaisiin maihareihin, mutta hieman liian suurina päätyivät ystävän joulupakettiin. :) Mustapohjaisista broken seeds -sukista voi ajatella, että ne sopivat kyllä saajansa käyttämiin väreihin. Ja näyttävät läheltä ihan kivoilta. :D

Tekniset tiedot ovat nyt sitten ihan mitä sattuu. Että on aloitettu joko varpaista tai varresta päin. Kantapäinä perusmallia, sädekavennettua ja nauhakavennettua nyt ainakin. Sukkapuikot ovat olleet 2,5 - 3,5; langat ohuemmissa Regiaa, Stepiä, Nallea ja Maijaa, paksumissa ainakin Jannea ja 7 veljestä. Ehkä jotain muutakin. En ole ottanut tavakseni punnita neuleita, vaikka se olisi kyllä hyvä tieto sekin.

Yhteispotretti sukkalaumasta olisi ollut niin kiva, mutta parit muuttivat uusiin koteihinsa pitkin joulukuuta, ja usein pikkuisen kiireellä. Onneksi on tämä blogi, jotta pysyy neulomisistaan edes vähän perillä. :)