18. toukokuuta 2013

Arvoituksellinen raidallinen


Raitamekko on vähän näitä "hei, tehdäänpäs tämä jotenkin hiukan vaikeasti" -projekteja, mutta niitäkin pitää olla. Jos neulon ainoastaan mukavuusalueellani, taidan suoltaa maailmalle pelkästään villasukkia... ;)

Tämä proggis ei etene järjestyksessä a) etsi malli, jolla on ohje b) hae siihen kuuluva lanka ja c) toimi kuten ohjeessa sanotaan. Tällä kertaa on valmiina vain lanka.

Näissä keksi-se-kokonaan-itse-ratkaisuissa lopputulos on aina vähän hämärän peitossa. Toisaalta ihan sellaista ohjetta kuin minulla on mielessä, ei löytynyt tällä kertaa edes Ravelrystä.

Jos tästä mekosta ei koskaan enää kuulla eikä nähdä, voi rivien välistä lukea, mitä on tapahtunut. ;) Mutta jotain tässä varmasti joka tapauksessa oppii. Lähdetään siitä. Alku vaikuttaa kyllä lupaavalta. Ja parhaassa tapauksessahan tästä tulee vielä ihan suosikkikolttu. :)

Tähän mennessä on selvinnyt seuraavaa:
  • neulomissuunta on ylhäältä alas. Helman voi lopettaa siihen mittaan, jossa mekko päällä jaksaa vielä kävellä (lanka on painavaa)
  • tein maltilliset lisäykset kaula-aukkoon, sillä tämä neulos saattaa venähtää käytössä
  • tarvitaan lyhennetyt kerrokset rinnuksille, kavennukset vyötärölle ja levennykset lantiolle.
Ratkaistavaksi tulee vielä ainakin, että
  • pitäisikö helmaan suosiolla tehdä jokin muu muotoilu kuin tasapäättely. Lanka saattaa vetää helmaa "roikkolaskoksille" eli se ei laskeudu kauniisti. Viisto helma? Muu mikä?

Hetki on kyllä vielä aikaa harkita, ennen kuin helma tulee vastaan. :)

Muistiinpanona, että äidin onnittelukorttiin tuli aikanaan päkerrettyä kehysratkaisukin. Sen kanssa näytti huolitellummalta.

4 kommenttia:

La Lahtinen M. kirjoitti...

hauska mekonalku : )

Pitko kirjoitti...

Kiitos. :) Siitä tulee hauska tai huvittava, näet sitten (ellei päädy haudatuksi puutarhaan koko tekele ;D).

La Lahtinen M. kirjoitti...

hehe , me kaivetaan se ylös ;-) karvaset ja mä .

Pitko kirjoitti...

:D