14. joulukuuta 2015

Mun mekko

Neulottuja asioita vielä piilottelen tässä joulun alla, joten esittelen yhden ommellun jutun. Tein tämän vesiputouskaulusmekon syksyn ompelukurssilla.

Vieläkin vähän hämmästyttää, että olen oikeasti tehnyt sen ihan ite (& open kaa)! :D Nyt on kuulkaa ommeltu muotolaskoksia ja istutettu hihoja ja vaikka mitä!

Vesiputousmalli oli yllättävän näppärä tapa tehdä siisti pääntie. Ihan selkäytimeen se ei vielä painunut, että mikä osa kauluksessa menee minnekin ja millä hetkellä, joten luulen, että teen keväkaudella toisen mekon samalla mallilla. Win-win: saan toisen kivan mekon ja lisäksi tämän kaulusrakenteen paremmin haltuun. :)

Ajelin kurssin aikana ihan ekaa kertaa saumurilla.
Opistolla on sellaiset jotenkin teollisen oloiset leikkaavat saumurit, joihin alkuunsa suhtauduin verraten varautuneesti. Etenkin se leikkausominaisuus tuntui kaikessa hyödyllisyydessään pelottavan lopulliselta. Mutta onhan se nyt verraton laite - siistiä, suoraa saumaa nopeasti ja tehokkaasti.

Ja täytyy nyt hieman tarkkailla tätä oman ompeluinnostuksen kehitystä, sillä jos se jatkuu, saattaa hyvinkin olla edessä panostaminen omaan koneeseen. Toistaiseksi kurssikoneet ja mulla lainassa oleva ystävien ompelukone riittävät kyllä. Mutta olisi kiva kuulla kommentteja, että millainen kone olisi hyvä ja ei vielä niin kokeneelle säätäjälle sopiva.

Sitten vielä siitä joulusta: Ikean valikoimissa oli muuten tänä vuonna kivaa voimapaperia. Sen toinen puoli on rustiikkisen ruskea ja toinen joulunpunainen. Kun reunassa kääntää ns. nurjan puolen näkyville, saa aika kivan koristeen ihan noin vain.

6 kommenttia:

Jaana kirjoitti...

Ihana! Tällaiselle mekolle olisi käyttöä vaikka useammassakin värissä.

Raidallinen Kilpikonna kirjoitti...

Ihana mekko ja niin kauniisti laskeutuva kaulus!

Uutar kirjoitti...

Kaunis mekko, kiva kaulus ja kauniiisti laskeutuva kangas! Ja kiitos Ikea- vinkistä, täytyy piipahtaa katsomassa, josko sitä,olisi vielä saatavilla!

Emma kirjoitti...

Onpas kiva mekko, ja hauska nimi kauluksella :D

Katri kirjoitti...

Kiva mekko! Kyllä tuollaisia tarvitsee ainakin kaksi, ehkä jopa kolme ;)

Minulla oli pitkään yhteinen ompelukone siskoni kanssa. Yhteiskone toimi niin kauan kuin asuimme lähekkäin, samassa rapussa, mutta välimatkan kasvaessa päädyin hankkimaan oman koneen. Oman koneen myötä ompeleminen myös llisääntyi! Nykyinen koneeni on Singerin Elina 40, johon olen tyytyväinen (minäkään en ole kovin kummoinen säätäjä...) Riittävästi toimintoja, mutta ei liikaa ollakseen hankala. Anoppini saumuri on ollut minulla lainassa viitisen vuotta. Se on ihan kätevä, mutta en usko, että olisin valmis itse sijoittamaan saumuriin, ompelukoneessani on riittävän hyvät jousto-ompeleet.

Pitko kirjoitti...

Kiitos teitille. :) <3

Varis: Kiitos konevinkeistä. Kuulostaa oikein järkevältä valinnalta: kunnon peruskone riitävillä jousto-ompeleilla. Saatan aikanaan päätyä juuri samaan. :)