Vihreä reikäpaita

Tänä kesänä on jo koettu sekä hellettä että räntäsadetta, joten monipuolinen neule on hyvä. Vihreä reikäpaita on merinovillaa ja lämmin. 3/4-hihojen ja tuuletusreikien ansiosta se kuitenkin sopinee hiukan lämpimämpäänkin keliin. :)

Aloitin hihojen raglan-levennykset heti kaularesorin ja reikärivin jälkeen. Hihasilmukoita on enimmillään 80 ja vartalosilmukoita 200 ja rapiat, joten lopputulos on SMC:n extra merino -langalla väljä ja mukava.

Minulle tulee raglanista usein mieleen jotenkin sporttinen malli.  Koska kuitenkin neulon puserot ylhäältä alas ja saumoitta aina kun voi, raglan on yleensä mukana valintojen kärkikahinoissa. Kun langankiertoreiät ovat tiukoissa marssiriveissä, eivätkä varsinaisesti muodosta herkkää pitsikuvioita, päätin, että raglan ja koristeet saavat sopia samaan puseroon.

Tätä lankaa on miellyttävä neuloa. Kierre on hentoinen, joten se kyllä hajoaa herkästi säikeiksi. Bambupuikoilla meno oli tasaista ja mukavaa simppelissä pintaneuleessa.

Nyt on sitten neulepusero värikylläistenkin hameiden kaveriksi. Lankaa kului vajaa 400 g, ja sitä jäi 2 kerää. Ensimmäinen erä yksivärisyyskauden jälkeen odottavaan riemunkirjavaan peppipitkätossu-neuletakkiin (tai -puseroon) on jemmassa. :)

Töppöset toipilaalle

Toipilaalle työkaverille on neulottu töppöset, jotka toivottavasti pitävät varpaat lämpiminä.

En ole ihan varma, miten hyvin tällaiset varrettomat sukkaset pysyvät jalassa, mutta jospas se kannustaisi sitten lepäämään enemmän. :)

Lanka on Maijaa, silmukoita on 60 ja puikot kolmoset. Nirkkoreunan jälkeen neuloin väliaikaisen aloituksen silmukat ja puikoilla olevat silmukat yhteen - siisti ja helppo sauma. Neuloin resorin oikeat silmukat kiertäen, jotta nirkkoreuna nousisi vähän enemmän esiin.

Tein tavallisen lappukantapään, mutta ristiinvahvistus teki siitä siromman oloisen. Jalkaterä sai koristeeksi muutaman neliapilan mallisen pitsikuvion.

Ehkä tällaista töppösmalliakin voisi kehitellä - jos se istuisi jalassa todella napakasti, saattaisihan se pysyä menossa mukana. :)

Täysikasvuiset tuliketut

Tulikettusukat valmistuivat juuri sopivasti ennen isän synttäreitä. Tästä saan kiittää myös kanssaneulojaa, joka huomasi minun ohittaneen nilkkaresoriosuuden toisesta sukasta ja tekevän sen sijaan jo kantapäätä.

Olisinhan minä varmaan virheen itsekin huomannut - edellisenä yönä ennen syntymäpäiviä... ;) Nyt ei tarvinnut purkaa kuin pari kerrosta puolen sukan sijaan, mitä yhä kiitollisuudella muistelen.

Sisällä kuvatessa meillä tuppaa kohde vaihtumaan ihan lennossa. :) Ja aika pian usein koko toimintakin, sillä koirat ovat sitä mieltä, että miksi tuijotella mustaa laatikkoa, kun voisi rapsuttaa/leikkiä tai istua edes paikoilleen neulomaan, jotta mäyräkoira pääsee takaisin syliin.

Uusia sukkiakin on jo puikoilla, mutta myös vihreä neulepusero edistyy hissuksiin. Se on niin rentouttavaa neulottavaa kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Itsekuria eli yksivärisyyttä

Värikkäitä neuleita on kiva tehdä - sommitella värejä ja suunnitella raitoja. Mutta  (työ)käytössä iloisenkirjavien vaatteiden yhteensovittaminen on vähän haastavaa.

On tullut muutenkin hankittua väriä vaatekaappiin. Olisikohan minulla tällä hetkellä yksi yksivärinen hamonen...

Niinpä olen komentanut itseni neulomaan muutaman yksivärisen neulepuseron ja villatakin, jotta yhdistely olisi helpompaa. Okrankeltainen villatakki oli hyvä alku.

Seuraavaksi on tulossa ihan yksinkertainen raglan-hihainen pusero, johon tulee vain pieniä langankiertokorosteita. Siitä voi kyllä tulla ihan kiva, vaikka koristeena on vain pari reikää. :) Lanka on ihanan pehmeää SMC:n merinovillaa.

Ei tässä ilman värejä kuitenkaan jäädä. Kun yksiväriset neuleet on tehty, niistä jääneistä langoista tehdään toki jotain raidallista. ;)